”Love it. Can’t get enough of it.” – Jazzliiton yleisökyselyn mukaan jazz tekee hyvää
Suomen Jazzliitto toteutti ensimmäisen kerran jäsentensä parissa yhteisen yleisökyselyn, joka kuvaa erityisesti pienempien jazztapahtumien kävijöiden mielipiteitä ja kulutustottumuksia. Kysely oli auki heinäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022, joten pandemiasta johtuen vastauksissa korostui myös apeus tapahtumien peruuntumisesta.
Jazzliitto tilasi ensimmäisen yleisökyselynsä tutkija Maarit Kinnuselta, joka on mukana toteuttamassa muun muassa kahden vuoden välein toistuvaa koko Suomen festivaalibarometriä. Kysely oli auki 07/2021–07/2022, eli koronarajoitukset olivat tuolloin ainakin osittain voimassa. Tulokset kuvaavat erityisesti pienemmissä jazztapahtumissa kävijöiden mielipiteitä ja kulutustottumuksia. Kinnunen toteutti myös Jazzliiton jäsenistölle suunnatun vuosittaisen kyselyn jazzalan tunnusluvuista vuodelta 20211.
Jazztapahtuman kävijä on paikallinen, koulutettu ja keskituloinen
Kyselyyn saatiin yhteensä 255 vastausta (miehiä 43 %, naisia 53 %, ei halua kertoa sukupuoltaan 4 %). Festivaalikävijät olivat nuorempia (keski-ikä 51 vuotta) kuin konserttikävijät (61 vuotta). Tyypillinen jazztapahtumassa kävijä on paikkakuntalainen ja hyvin koulutettu, sillä noin puolella vastaajista oli ylempi korkeakoulututkinto. Yli puolet ansaitsee bruttona alle 40 000 euroa vuodessa. Festivaaleilla kävijät käyttivät keskimäärin 210 euroa ja konserttikävijät noin 67 euroa käyntinsä aikana. Eniten rahaa käytettiin lippuihin ja ravintolapalveluihin.
”Love it. Can’t get enough of it.”
Peräti 96 prosenttia vastaajista arvioi, että tapahtumaan osallistuminen lisäsi hyvinvointia ja 73 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työkykynsä parani tapahtumaan osallistumisen johdosta. Rentoutuminen, uuden näkeminen ja oppiminen, hauskanpito sekä sosiaaliset tekijät loivat hyvinvointia.
Jazztapahtumissa kävijöiden musiikkimaun ytimeen kuuluvat jazz, R&B, soul, funk ja blues. Toiseksi merkittävimmän tyyliryhmän muodostavat klassinen musiikki, rock ja maailmanmusiikki. Yli puolet taas ei pidä seuraavia musiikkityylejä kiinnostavina: elektroninen tanssimusiikki, rap/hip-hop, metalli, punk ja iskelmä.
Jazztapahtumissa käydään sen takia, että jazz on parhainta nimenomaan livenä. Muita merkittäviä osallistumissyitä ovat kiinnostava ohjelma ja halu rentoutua. Tapahtumaelämyksen kannalta tärkeimpiä asioita olivat hyvä äänentoisto, positiiviset yllätykset esiintyjissä, joita kävijä ei ennestään tuntenut, sekä tasokkaat kotimaiset esiintyjät. Jazzalan tunnuslukukyselyn mukaan korona vaikutti edellisvuoden tapaan ohjelmistoihin niin, että kotimaisuusaste olikin vuonna 2021 korkealla.
Kävijöiden mielestä tapahtumien ympäristövastuullisuus ja siitä viestiminen vaikuttavat positiivisesti elämykseen, ja näitä osa-alueita tulisi jazztapahtumissakin parantaa. Ruokailupalveluja tapahtumapaikoilla vastaajat eivät pitäneet kovin hyvinä, mutta ne eivät välttämättä olleet kävijöille myöskään niin tärkeitä elämystekijöinä. Kävijät todennäköisesti kuitenkin käyttäisivät ruokailupalveluja, jos niitä olisi tarjolla.
”Kaipaan tapahtumia!”
Koronan vaikutusten osalta vastaajat arvioivat, että tauko livekeikoissa on vaikuttanut negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Toisaalta korostui halu tukea tapahtumia ja muusikoita entistä enemmän.
Jazzliiton jäsenille tehdyssä toimialan tunnuslukukyselyssä korostuivat myös pandemian vaikutukset konserttijärjestäjiin, kun festivaaleja ja erityisesti konsertteja jouduttiin peruuttamaan ja siirtämään jopa useita kertoja. Yleisökato oli suuri, kun rajoitukset vähensivät yleisön määrää, ja järjestäjät kokivat, että yleisö ei myöskään välttämättä uskaltanut saapua järjestettyihin konsertteihin samaan tapaan kuin ennen koronaa.
Tulosten luotettavuus ja johtopäätökset
Vaikka yleisökyselyn vastausmäärä jäi maltilliseksi, kun ajatellaan että esimerkiksi vuoden 2021 toimialaselvityksen mukaan jazztapahtumissa kävi arviolta 86 000 kävijää, tuloksista voidaan tutkijan mielestä vetää johtopäätöksiä nimenomaan jazzalan pienempien tapahtumien yleisöistä. Tutkija myös huomauttaa, että kyselyn suurempi naisvastaajien osuus ei kuvasta naisten osuutta tapahtumien yleisöissä, vaan naisten herkempää osallistumista etenkin sosiaalisessa mediassa tehtyihin kyselyihin.
Sitaatit on poimittu yleisökyselyn avoimista vastauksista.
Lisätietoja kyselyistä antaa tutkija Maarit Kinnunen, maarkinn@ulapland.fi
Viitteet linkkeinä: