Yhteenveto Jazzalan tunnusluvuista koronavuonna 2021
Koronan vaikutukset talouteen ja toimintaan näkyvät Jazzliiton vuosittaisessa jäsenkyselyssä jo toista vuotta. Festivaaleja ja konsertteja jouduttiin siirtämään tai peruuttamaan ja järjestetyissä tapahtumissa kävi vähemmän yleisöä. Ohjelmiston kotimaisuusaste oli kova, ja vastaajat pitivätkin esiintyjien korkeaa tasoa yhtenä positiivisen kehityksen merkkinä.
Teksti ja tutkimus: Maarit Kinnunen
Jazzalan tunnuslukukysely tehtiin 13.6.–8.9.2022 Suomen Jazzliiton jäsenille. Jäsenistö koostuu festivaaleista, muista konserttijärjestäjistä ja orkestereista. Vastausprosentti taloudellisten tunnuslukujen osalta oli 38 % (17/45) ja muiden tunnuslukujen osalta 62 % (28/45). Tunnuslukuraportin luvuissa ovat mukana vain kyselyyn vastaajat eli koko Suomen osalta tunnusluvut ovat suuremmat.
Koronapandemia saneli edelleen vuoden 2021 toiminnan. Suurimmat festivaalit jäivät edellisvuoden tapaan järjestämättä ja pienemmilläkin jouduttiin sopeutumaan jatkuvasti vaihtuviin koronarajoituksiin. Festivaaleja ja erityisesti konsertteja jouduttiin peruuttamaan ja siirtämään jopa useita kertoja. Vuonna 2021 jazzfestivaaleja ei järjestetty koronarajoitusten takia lainkaan alkuvuonna, mutta kesällä ja syksyllä tapahtumia voitiin jo järjestää. Korona-aika piti edellisvuoden tapaan ulkomaisten artistien määrän pienenä.
Positiivisena kehityksenä pidettiin jazzverkostojen laajentumista ja monipuolistumista, musiikin ja muusikoiden korkeaa tasoa sekä MESin Musiikki Suomi LIVE -tuen kasvua. Suurimmissa haasteissa korostuivat erityisesti rahoituksen epävarmuus ja kustannusten nousu.
Löytävätkö yleisöt jazzkonsertteihin tulevaisuudessa?
Yleisökato oli suuri, kun rajoitukset vähensivät yleisön määrää. Yleisö ei myöskään välttämättä uskaltanut saapua konsertteihin. Yhtenä huolenaiheena onkin se, miten saadaan yleisö takaisin tapahtumiin pandemian laannuttua.
Vastaajat järjestivät 459 esitystä, joista ilmaisia oli 29 %. Kokonaiskäyntimäärä oli vajaa 54 000, missä oli nousua edellisvuoteen verrattuna, mutta luku oli edelleen kaukana vuoden 2019 tilanteesta (442 000 käyntiä).
Vuonna 2019 lippuja myytiin lähes 124 000, mutta vuonna 2021 vain hieman yli 24 000. Tapahtumissa esiintyi noin 2 100 muusikkoa, kun vuonna 2019 heitä oli kaksinkertainen määrä. Ulkomaisten muusikoiden määrä laski 71 % vuodesta 2019.
Suoratoistolähetyksiä oli 140 ja niissä esiintyi 700 pääosin kotimaista muusikkoa. Yleisö ei kuitenkaan ollut valmis maksamaan suoratoistolähetysten seuraamisesta, sillä 52 000 latauksesta vain 14 prosentista maksettiin. Latausten kokonaismäärä oli vain 29 % vuoden 2020 luvuista, mikä viittaisi siihen, että yleisö kokeili striimejä ensimmäisenä koronavuonna, mutta ei ehkä innostunut niistä.
Tuet ovat välttämättömiä menetettyjen lipputulojen korvaamisessa
Vastaajaorganisaatiot työllistivät 475 henkeä (vakituisia, määrä- tai osa-aikaisia sekä harjoittelijoita) ja tarjosi osallistumismahdollisuuden 320 vapaaehtoiselle. Toisena koronavuonna määrä- ja osa-aikaisten sekä talkoolaisten määrät lähtivät hienoiseen kasvuun, mutta edelleen oltiin kaukana normaalivuosien luvuista.
Talouslukuihin vastanneiden jazztoimijoiden tulot olivat yhteensä 1,8 M€ ja menot 1,8 M€. Lipputulojen osuus oli pieni ja toiminta pyöri täysin tuen varassa. Tukien osuus oli 1,4 M€.
Palkat, palkkiot ja palkan sivukulut muodostivat keskimäärin 63 % kokonaismenoista. Tuloista 57 % oli erilaisia tukia, ja lipputulojen osuus kaikista tuloista oli yleisömäärään kohdistuneista rajoituksista johtuen vain 22 %.
Suoria koronatukia saatiin noin 0,3 M€ ja koronan takia tuloja arvioitiin menetetyn 0,4 M€.