Jazzliiton tavoitteet kulttuuripoliittiseen selontekoon

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti hallitusohjelmassaan laatia kulttuuripoliittisen selonteon, jota valmistellaan parhaillaan. Selonteon valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, ja tavoitteena on, että valtioneuvosto antaa kulttuuripoliittisen selonteon eduskunnalle syyskaudella 2024.

Suomen Jazzliitto on osallistunut kulttuuripoliittisen selonteon valmistamistyöhön osallistumalla useaan selontekoa valmistelevaan tilaisuuteen, mm. opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään yhteiseen aloitustilaisuuteen, Taiteen edistämiskeskuksen järjestämiin tilaisuuksiin Muuttuva maailma ja Kohti taiteen kansainvälistä 2040-lukua sekä Mars-festivaalilla pidettyyn elävän musiikin kulttuuripoliittisen selonteon pyöreään pöytään. Jazzliitto on ollut myös mukana valmistamassa Suomen musiikkineuvoston sekä vapaiden kenttien yhteisiä kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteita, sekä laatinut ja toimittanut kulttuuripoliittisen selonteon työryhmälle Jazzliiton omat tavoitteet.

Kulttuuripoliittinen selonteko on elävän musiikin alalle – jazzmusiikki mukaan luettuna – tärkeä tilaisuus vaikuttaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja nostaa esiin alan vahvuuksia ja kehittämistarpeita, joita selonteon tulisi tunnistaa. Selonteko katsoo pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2040. On ensiarvoisen tärkeää, että alamme merkitys ja potentiaali osana Suomen tulevaisuuden menestystä ymmärretään ja että olemme aktiivisesti yhdessä löytämässä ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin ja uusiin avautuviin mahdollisuuksiin, yli hallinnon rajojen.

Suomen Jazzliiton tavoitteissa taide ja kulttuuri nähdään osana yhteiskunnallisia ratkaisuja ja Suomen kestävää menestystarinaa.

Osana yhteiskunnallisia ratkaisuja ja Suomen kestävää menestystarinaa

Suomen Jazzliiton tavoitteena on kulttuuripoliittinen selonteko, joka tunnistaa taiteen ja kulttuurin työllisyyden, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentajana ja tukee sen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaa osana Suomen menestystarinaa.

Yhteiskuntamme kestävässä uudistamisessa ja suomalaisen kilpailukyvyn vahvistamisessa luovuudella ja taiteella on keskeinen rooli. Suomen kansainvälinen menestystarina on rakennettu sivistykselle, joka näkyy yhteiskunnassamme osaamisena ja luovuutena, vahvana demokratiana ja kansalaisyhteiskuntana. Osaava, osallistava ja luova yhteiskunta löytää parhaat ratkaisut myös tulevaisuuden haasteisiin.

Aineettoman pääoman merkitys talouskasvussa lisääntyy samaan aikaan kun ihmisille merkityksiä tuovat lähteet ovat yhä enemmän immateriaalisia. Suomalaisen taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuuteen investoiminen on investointi suoraan yhteiskuntamme kestävään kehittämiseen ja hyvinvointiin.

Mielestämme kulttuuripoliittisen selonteon tulisikin olla kunnianhimoisesti taiteen ja kulttuurin kasvuun tähtäävä, sillä taiteemme ja kulttuurimme menestys ei ole irrallaan yhteiskuntamme muusta menestyksestä.

Useat taide- ja kulttuurialan järjestöt ovat laatineet omat tavoitteensa selontekoon. Jazzliitto nostaa alla esiin kuusi usean järjestön esiin nostamaa tavoitetta, joita se myös itse toivoo selonteon erityisesti huomioivan.

• Erityisesti vapaan kentän toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa taiteen ekosysteemin laaja-alaisen kehityksen varmistamiseksi. Vain turvaamalla, että Suomessa on mahdollista nähdä, tehdä ja kokea monipuolisesti erilaista taidetta, mahdollistamme, että erilaisilla ihmisillä on mahdollista löytää itselle merkityksiä tuottava taiteenmuoto. Osallisuutta lisäämällä taide vahvistaa hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta ja siten myös demokratiakehitystä.
• Taiteen ja kulttuurin potentiaali vihreän siirtymän vauhdittajana tulee tunnistaa ja siihen investoida. Luovia aloja on tuettava ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvissä tavoitteissa sekä ilmastoystävällisempien toimintamallien kehittämisessä. Myös kestävyyden liiketoiminnalliset ja alan kilpailukykyä vahvistavat mahdollisuudet tulee tunnistaa, ja niihin investoida. Kulttuuri- ja taidekentän toimintaedellytysten vahvistaminen on myös osa kokonaisvaltaista ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen vahvistamista.

Huom! Esittävä musiikki on laatinut alan yhteisen ilmastotiekartan, jossa määritetään toimialan yhteiset ilmastotavoitteet sekä toimijoiden roolit ja keskeisimmät vaikutusmahdollisuudet ilmastotyössä. Tavoitteet kytkeytyvät Suomen 2035 ja IPCC:n 1,5-asteen ilmastotavoitteisiin.

• Selonteon tulee huomioida taiteilijoiden sosiaaliturva, työttömyysturva ja työehdot sekä tekijänoikeudelliset kysymykset nopeasti digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Nuorten taiteen ammattilaisuutta harkitsevien on voitava kokea, että taiteen tekeminen on tulevaisuudessakin mahdollinen, houkutteleva ammatti. Taiteen elinvoimalle ja uudistumiskyvylle uusien taitelijasukupolvien synnyttäminen on elinehto.
• Uusia kansainvälistymistä edistäviä tuki-instrumentteja tulee kehittää, jotta kotimaisten taiteilijoiden ja taiteen olisi helpompaa päästä osaksi kansainvälistä markkinaa. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä on tuettava molempiin suuntiin, Suomesta maailmalle ja muualta Suomeen. Alan viennin kasvupotentiaali on tunnustettava valtiollisella tasolla.
• Valtion taloudellisessa toiminnassa kulttuuri- ja taidetoimijoihin investoinnit tuottavat kestävää lisäarvoa, hyvinvointia ja vahvistavat sosiaalista pääomaa. Alan määrärahojen osuus talousarvion kaikista määrärahoista tulee nostaa kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, lyhyellä aikavälillä vähintään 1 %:iin. Suomen nykyinen kulttuuribudjetin osuus valtion budjetista on EU-maista viiden heikoimman joukossa.
• Kulttuurin rahoituksen nostamisen lisäksi uusien työllisyyden mallien – kuten yhteisötalouden – kehittämistä sekä tarvittavan lainsäädännön uudistamista tarvitaan ripeästi tukemaan tämän päivän työelämän elinvoimaisuutta ja tarpeita. Uudistukset ovat ensiarvoisen tärkeitä taiteentekijöiden toimeentulon, hyvän työelämän ja osaavan työvoiman varmistamisessa.

Jazzliiton kaksi ratkaisuehdotusta tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin

Suomen Jazzliitto haluaa nostaa lisäksi esiin kaksi ”täsmäratkaisuehdotusta”, jotka nousevat esiin kotimaisen jazzalan nykyisistä rakenteista ja toimintamalleista, ja joiden Jazzliitto uskoo tarjoavan ratkaisuja laajemminkin muuttuvan toimintaympäristön uusiin tarpeisiin, kuten taiteen saavutettavuuden ja alueellisen saatavuuden takaamiseen nykyisenlaisessa kaupungistumiskehityksessä ja väestön ikärakenteen muutoksessa.

Ehdotuksemme:

Kiertuetoiminnan rakenteita vahvistetaan ja uusia rakenteita luodaan monipuolisten kulttuuripalvelujen turvaamiseksi eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa

Kiertuerakenteita vahvistamalla ja uusia kiertämistä mahdollistavia toimintamalleja luomalla eri taiteen aloille edistetään taiteen saavutettavuutta ja alueellista saatavuutta tilanteessa, jossa kaupungistumiskehitys kiihtyy ja väestökato uhkaa monia paikkakuntia. Kiertuetoiminta toteuttaa teosten ja tuotantojen elinkaariajattelua, ja on usein ekologisesti kestävin ja resurssitehokkain tapa saada taidetta valtakunnallisesti eri puolille Suomea. Kiertuetoiminnalla voidaan vahvistaa kulttuuripalvelujen monipuolisuutta, tiivistää instituutioiden ja taiteen vapaan kentän yhteistyötä sekä kaventaa alueellisia eroja eri taiteenlajien tarjonnassa. Toimivat kiertuerakenteet Suomessa luovat pohjaa myös kansainvälisten artistien kiertämiselle, edistäen kulttuurien välistä vuoropuhelua ja viennin edellytyksiä.

Ehdotuksemme:

Kulttuurin alueellinen saatavuus ja vahva paikallinen osaaminen turvataan monikanavaisia rahoitusmalleja vahvistamalla ja rakentamalla

Taiteen tekijöille elinvoimainen alan valtakunnallinen ekosysteemi on työllisyyden edellytys. Uudenlaisilla rahoitusmalleilla, joissa valtio, kunnat sekä mm. säätiöt ja maakunnat yhteisrahoittavat alueellisia ja paikallisia kulttuuriorganisaatioita, edistetään ammattimaisesti tuotettujen kulttuuripalvelujen alueellista saatavuutta, taiteen vapaan kentän työllisyyttä sekä alan toimintaedellytysten pysyvää paranemista paikallisten toimijoiden osaamista tukemalla.

Nykyesimerkkinä tällaisesta rahoitusmallista toimii esimerkiksi Musiikki Suomi LIVE -konsertti- ja klubitukimalli, jota olisi mahdollista soveltaa myös muille taiteenaloille. Tuen rahoitus perustuu kolmikantamalliin, jossa kuntarahoitus, yksityinen säätiöraha sekä valtionosuus yhdessä muodostavat konserttijärjestäjän toimintaa mahdollistavan kokonaisuuden.

• Jazzliiton tavoitteet kulttuuripoliittiseen selontekoon

Lisätietoja:
Suomen Jazzliitto ry
Maria Silvennoinen
Toiminnanjohtaja
maria.silvennoinen@jazzfinland.fi
050-5367491

Kuva: Krista Kuu