Tuotannot

Jazzliitto tukee alan ammattilaisten toimintaa ja luo edellytyksiä jazzin kokemiselle eri puolella Suomea

Jazzliiton ydintoimintaan kuuluvat kotimaan valtakunnalliset jazzkiertueet ja Helsingissä  järjestettävä Jazz-Espa-festivaali. Kansainvälisiä tuotantoja tehdään vuosittain muun muassa pohjoismaisen jazzverkoston kanssa. Jazz Finland Residency tuo Suomeen kansainvälisiä artistivieraita työskentelemään suomalaisten jazzmuusikoiden kanssa.

  • Suomen Jazzliiton keskeinen toimintamuoto kotimaassa on valtakunnallinen kiertuetoiminta. Tuottamalla ja tukemalla suomalaisten jazzmuusikoiden maanlaajuisia kiertueita edistetään jazzmusiikin tarjontaa, valtakunnallista saavutettavuutta sekä muusikoiden työllistymismahdollisuuksia erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

    Kiertuetoiminta sisältää nykymuodossaan yksitoista kiertuetta vuosittain. Kiertuetoiminnan puitteissa järjestetään vuosittain noin 100 konserttia, noin 40 eri paikkakunnalla. Omatuotantoisia kiertueita Suomen Jazzliitto tuottaa vuodessa kuusi. Viisi kiertuetta toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten tuottajien kanssa.

    Omatuotantokiertueet

    Jazzliitto toteuttaa kuusi omatuotantoista kiertuetta vuosittain. Jazzliiton kiertueille on mahdollista hakea kaksi kertaa vuodessa avautuvassa kiertuehaussa. Hakuajat sijoittuvat lokakuulle (kiertue seuraavan vuoden syyskaudella) ja huhtikuulle (kiertue seuraavana keväänä). Kiertueyhtyeet valitsee Suomen Jazzliiton taiteellinen toimikunta. Valituille yhtyeille Suomen Jazzliitto tuottaa 5-6 konsertin valtakunnallisen kiertueen, jonka konserttien tilaajina toimivat ensisijaisesti Jazzliiton jäsenyhteisöt. Avautuvista hauista ilmoitetaan Jazzliiton kotisivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja Jazzliiton muusikkorekisterin kautta.

    Yhteistuotantokiertueet

    Jazzliitto myöntää vuosittain tuotantotukea neljään kotimaahan suuntautuvaan yhteistuotantokiertueeseen. Jazzliiton tukemille yhteistuotantokiertueille haetaan kaksi kertaa vuodessa avautuvassa kiertuehaussa. Hakuajat sijoittuvat lokakuulle (kiertue seuraavan vuoden syyskaudella) ja huhtikuulle (kiertue seuraavana keväänä). Yhteistuotantokiertueet valitsee Suomen Jazzliiton taiteellinen toimikunta. Yhteistuotantokiertueiden tuotannosta vastaa kokonaisuudessaan ulkopuolinen tuottaja, jolla on oma yritys. Jazzliiton hotelli- ja autovuokraamosopimukset ja äänikalusto on yhteistuotantokiertueilla käytettävissä. Tukea myönnetään max. 6000 euroa per kiertue.

    Vapaat äänet -yhteistyö ja Heimojazz

    Jazzliitto tuottaa vuosittain yhden suomalais-ranskalaisen yhteistuotantokiertueen yhteistyössä Vapaat äänet -agentuurin kanssa. Vapaat äänet on vuodesta 1996 kehittänyt jazzin ja improvisoidun musiikin yhteistyötä Ranskan, Suomen, Skandinavian ja Baltian maiden välillä. Viron Jazzliiton kanssa toteutetaan Heimojazz-artistivaihtoa, jossa Jazzliiton kiertueyhtyeet konsertoivat Tallinnassa ja virolaisyhtyeet Helsingissä.

  • Suomen Jazzliitto järjestää kaikille kaupunkilaisille avointa Jazz-Espa-festivaalia heinä-elokuun vaihteessa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevalla Espan lavalla.

    Ikärajattoman, ilmaisen ja esteettömän tapahtuman tarkoituksena on esitellä laajalle kohdeyleisölle helposti saavutettavasti  monipuolinen ja ajankohtainen kattaus suomijazzin kärkinimiä sekä nuoria tulevaisuuden lupauksia. Kesäisessä tapahtumassa nähdään viikon aikana yhteensä 17–20 korkeatasoista jazzkonserttia. Tapahtuma työllistää vuosittain 70–80 muusikkoa. Jazz-Espa on kansainvälisessäkin mittakaavassa harvinaislaatuinen kulttuuripalvelu kaupunkilaisille ja matkailijoille. Tapahtumaa on toteutettu vuodesta 2000 lähtien.

    Jazz-Espa toteutetaan Helsingin kaupungin avustuksella.

  • Jazz Finland Residency on Suomen Jazzliiton, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jazzmusiikin aineryhmän, UMO Helsinki Jazz Orchestran ja Muusikkojen liiton yhteistyössä toteuttama kansainvälinen jazzalan kutsuvierasresidenssi muusikoille, säveltäjille ja kapellimestareille.

    Jazzliiton koordinoima residenssi kutsuu vuosittain Suomeen kaksi kansainvälistä artistivierasta 1–2 kuukauden mittaiselle residenssijaksolle. Residenssi edistää alan toimijoiden verkottumista ja tarjoaa mahdollisuuksia uusien luovien yhteistöiden sekä ideoiden syntymiselle. Residenssillä vastataan myös tarpeeseen luoda kestävämpiä toimintamalleja kansainvälisyyden edistämiseen.

    Residenssiohjelmaan kuuluu mestarikurssien pitäminen Sibelius-Akatemian jazzmusiikin aineryhmässä sekä esiintyminen yhdessä UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa. Konseptiin kuuluu, että lisäksi kaikki jazzmuusikot sekä alan ammattilaiset voivat ehdottaa yhteistyötä residenssiartistille.

    Residenssin yhteistyökumppaneina toimivat Music Finland, Jazzmuusikot ry ja HIAP Helsinki International Artist Programme. Residenssi on perheystävällinen.

  • Yrjö on alan arvostetuin tunnustuspalkinto, joka myönnetään ansioituneelle suomalaiselle jazzmuusikolle. Jazzliitto on jakanut Yrjö-palkintoa vuodesta 1967 saakka osana Suomen Jazzliiton vuosittain järjestämiä Valtakunnallisia Jazzpäiviä.

    Ylen Jazzradio jakaa Valtakunnallisten Jazzpäivien palkintojakotilaisuudessa myös oman Varjo-Yrjö-palkintonsa, jolla kunnioitetaan työtä jazzkulttuurin hyväksi. Valtakunnalliset Jazzpäivät on järjestetty Tampere Jazz Happeningin yhteydessä vuodesta 2014 lähtien.

    Vuodesta 1988 Suomen Jazzliitto on myöntänyt harkinnanvaraista Andania-palkintoa pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi.

    Vuonna 2023 Suomen Jazzliitto ryhtyi jakamaan vuotuista Taimi-palkintoa. Taimi myönnetään nuorelle muusikolle, joka kehittää intohimoisesti omaa musiikillista ilmaisuaan. Palkinnolla Jazzliitto haluaa kannustaa nuoria oman äänen rohkeaan etsimiseen ja esille tuomiseen.

  • Nordic Jazz Comets on viiden pohjoismaisen jazzorganisaation, Suomen Jazzliiton, ruotsalaisen Svensk Jazzin, norjalaisen Norsk jazzforumin, tanskalaisen Jazz Danmarkin ja islantilaisen FÌH-musiikkikoulun yhteistoiminta-alusta.

    Nordic Jazz Comets on vuodesta 2000 saakka toiminut pohjoismaisten jazzorganisaatioiden yhteistyökonsepti, jonka puitteissa luodaan kohtaamisia ja yhdessä oppimisen mahdollisuuksia pohjoismaisten konserttijärjestäjien ja muusikoiden välillä. Konseptin puitteissa on järjestetty yhtyekilpailuja, showcaseja, seminaareja ja työpajoja pohjoismaisissa kaupungeissa sekä Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa. Nordic Jazz Cometsin keskiössä ovat nuoret muusikot ja heidän kansainvälisen urakehityksensä edistäminen.

    Suomen Jazzliitto johti Nordic Jazz Cometsin In The Key Of Green -nimellä kulkenutta hanketta vuosina 2020–2021. Hankkeessa luotiin pohjoismainen jazzpromoottorien verkosto ja pilotoitiin ilmastokestävämpiä pohjoismaisia kiertämisen tapoja. ”Tanskan jazzliiton”, Jazz Danmarkin vetämässä Dagsverke-hankkeessa 2022–2023 tutkittiin mahdollisuuksia, miten jazzalan ammattilaiset voivat vaikuttaa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, saavutettavuuden ja terveyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja jopa kriisinhallintaan.

  • Jazzliitto järjestää Jazzkahvit-keskustelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on koota kotimaista jazzkenttää vaihtamaan ajatuksia kulloinkin ajankohtaisina ja tärkeinä koetuista aiheista. Jazzkahvien puitteissa voidaan myös tarvittaessa järjestää koulutusta, luentoja, paneelikeskusteluja tai muuta tarkoituksenmukaista toimintaa.

    Jazzkahvien idea lähti vuonna 2014 Helsingissä järjestetystä vapaamuotoisesta kahvittelun lomassa käytävästä keskusteluista alan ilmiöiden äärellä. Tarkoitus oli, että alan ammattilaiset ja harrastajat voisivat kohdata ja tutustua myös uusiin jazztoimijoihin toimenkuvasta riippumatta. Vuosien myötä idea jalostui strukturoidummaksi sarjaksi puheenvuoroja ja keskustelua, ja saavutettavuuden lisäämiseksi Jazzkahvit järjestetään nykyään pääosin verkkotapaamisina. Jazzkahvit-tilaisuuksista tiedotamme muusikkorekisterillemme ja kotisivuillamme.

  • Suomen Jazzliitto haastaa vuosittaisella tiedotuskampanjalla kaikkia suomalaisia ottamaan osaa UNESCOn Kansainvälisen jazzpäivän juhlintaan ja Jazzpäivä-kampanjaan!

    Jazzliitto kannustaa kaikkia jazzin parissa toimivia ja jazzia rakastavia osallistumaan päivän viettämiseen niin isojen kuin pienien tapahtumien sekä huomionosoitusten muodossa. Jazzpäivä-kampanjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi sekä tätä merkkipäivää että jazzin asemaa rauhan, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien airuena. Suomessa päivän juhlallisuudet yhdistyvät saumattomasti vapun viettoon.

    Kampanjassa on vuosittain vaihtuva ilme, jota kaikki halukkaat voivat käyttää viestinnässään.

    Viestintämateriaalit keväälle 2024 löydät tästä.

    International Jazz Day – Kansainvälinen jazzpäivä

    Marraskuussa 2011 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO nimitti 30. huhtikuuta International Jazz Day:ksi eli Kansainväliseksi jazzpäiväksi nostaakseen esiin jazzia ja sen diplomaattista tehtävää yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Jo yli vuosikymmenen jazz taidemuotona on tunnustettu rauhan, kulttuurien välisen vuoropuhelun, monimuotoisuuden sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen edistäjänä. Kansainvälinen jazzpäivä tuo yhteen muusikot, yleisöt, tutkijat ja yhteisöt ympäri maailmaa oppimaan jazzin juurista sekä juhlimaan jazzin tulevaisuutta.

    Kansainvälisen jazzpäivän kattohanketta johtaa legendaarinen jazzpianisti ja -säveltäjä Herbie Hancock, joka toimii UNESCOn kulttuurienvälisen vuoropuhelun suurlähettiläänä ja Herbie Hancock -instituutin puheenjohtajana.

    Lisätietoa Kansainvälisen jazzpäivän juhlinnasta maailmalla löydät International Jazz Day -sivustolla.