Jazz Suomi 100 -juhlavuosi on alkanut!

Suomalainen jazz on tänä päivänä monipuolisempaa ja rikkaampaa kuin koskaan, ja sen tekijät ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Vuonna 2026 vietettävä Jazz Suomi 100 -juhlavuosi nostaa esiin kotimaista jazzia sekä jazzin yhteiskunnallista merkitystä ja laajaa vaikutusta suomalaiseen populaarikulttuuriin sadan vuoden ajalta. Merkkivuoden aikana eri puolilla Suomea nähdään sekä jazzin historiaa kunnioittavia että tulevaisuuteen katsovia esityksiä.

Juhlavuosi kunnioittaa historiaa ja suuntaa tulevaan

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun jazz symbolisesti rantautui Andania-laivan mukana Suomeen. Useat klubit, festivaalit, konserttipaikat ja orkesterit ympäri maan huomioivat juhlavuoden ohjelmistoissaan. Andanian rantautumispäivänä 4.6. julkaistaan myös kotimaisen jazzin historiaa käsittelevä verkkosivusto.

Juhlavuonna suomalaista jazzia esitellään laaja-alaisesti myös kansainvälisille toimijoille, kun Suomen Jazzliitto, Music Finland, April Jazz ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia toteuttavat yhteistyössä Jazz Suomi 100 -showcase-tapahtuman 21.–23.4. Espoossa. Marraskuussa Jazzliitto toteuttaa valtakunnallisen, koko perheelle suunnatun juhlavuosikiertueen, jossa eri sukupolvien muusikot esittävät uusia sovituksia kotimaisen jazzin helmistä.

Jazz Suomi 100 kutsuu mukaan koko kotimaisen taide- ja kulttuurikentän sekä niin vannoutuneet jazzin ystävät kuin uudet kuulijat!

“Suomalaisen jazzin voima tulee muusikoista ja yhteisöistä, jotka ovat pitäneet sitä yllä jo sata vuotta. Jazz Suomi 100 -juhlavuosi on muistutus siitä, miten ainutlaatuisen tradition varassa seisomme, ja kuinka uusi sukupolvi vie tätä musiikkia rohkeasti uusiin suuntiin. Muusikkona olen aina kokenut suomalaisen jazzin sydämen löytyvän paitsi konserttilavoilta, myös pieniltä klubeilta, vapaaehtoisten pyörittämistä yhdistyksistä ja yleisöistä, jotka tulevat kuuntelemaan musiikkia lähelle. Rohkaisenkin kaikkia käymään paikallisissa jazzkonserteissa erityisesti tänä merkittävänä juhlavuotena.”
– Jari Perkiömäki, Suomen Jazzliiton puheenjohtaja

Jazz saapuu Suomeen – ja muuttaa musiikkikulttuuria

Jazzin tarinan Suomessa katsotaan alkaneen symbolisesti 4. kesäkuuta 1926, kun höyrylaiva Andania saapui Helsingin Eteläsatamaan. Laivan orkesteri Andania Yankees toi mukanaan amerikkalaisen jazzin improvisaation, uudenlaisen rytmiikan ja soittotavan, joka teki vaikutuksen suomalaisiin muusikoihin.

Erityisen merkittävä hahmo oli saksofonisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski, joka jäi Suomeen useiksi vuosiksi ja vaikutti keskeisesti 1930-luvun merkittävissä orkestereissa Ramblers’issa ja Dallapéssa. Yhdessä Rytmi-Poikien kanssa nämä yhtyeet loivat pohjaa suomalaiselle jazzille – ja samalla koko kevyen musiikin kehitykselle. Kaikkien musiikinystävien tunteman Rytmi-lehden perustaminen vuonna 1934 kytkeytyy olennaisesti tähän varhaiseen vaiheeseen.

Sotavuodet keskeyttivät jazzin kehityksen

1930-luvulla lupaavasti edennyt jazzin kehitys katkesi sotavuosiin, mutta sodan jälkeen orkesteritoiminta elpyi Suomessa yllättävän nopeasti. Jazz soi ravintoloissa ja vuonna 1945 alkoivat orkesterikilpailut, joista nousi esiin lukuisia pitkän uran tehneitä muusikoita. Pääpaino kilpailuissa esitetyssä musiikissa oli jazzissa, sillä kisojen järjestäjinä olivat jazzin harrastajien perustamat The Jive Club ry ja Rytmikerhojen Liitto.

1950-luvulla tanssimusiikki ja iskelmä nousivat etualalle, mutta jazz vaikutti vahvasti niiden muotoutumiseen. Monet aikakauden merkittävät laulajat – kuten Brita Koivunen ja Laila Kinnunen – sekä säestäjät kasvoivat jazzin parissa, ja jazzin estetiikka siirtyi osaksi suomalaista populaarimusiikkia.

1960–70-luvuilla jazz vakiintuu ja kansainvälistyy

1960-luvulla esiin nousi muusikkosukupolvi, joka vaikuttaa yhä suomalaisen jazzin ytimessä. Samalla syntyi monia keskeisiä rakenteita, jotka tukevat jazzkenttää edelleen. Suomen Jazzliitto perustettiin vuonna 1966, ja samana vuonna käynnistyi Pori Jazz – yksi Euroopan vanhimmista jazzfestivaaleista.

1970-luvulla yhä useampi suomalainen muusikko pystyi toimimaan jazzin parissa ammattimaisesti. Kansainväliset yhteydet vahvistuivat, ja suomalainen jazz alkoi profiloitua omaleimaisena ja korkeatasoisena.

Koulutus ja rakenteet mahdollistivat kasvun

Pitkään Suomessa jazzin soittaminen perustui itseopiskeluun ja mestari-kisälli-perinteeseen. Merkittävä muutos tapahtui 1970-luvulla Pop & Jazz Konservatorion perustamisen myötä, ja vuonna 1983 käynnistyi jazzin maisteritasoinen koulutus Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1975 perustettu UMO Helsinki Jazz Orchestra on tarjonnut tärkeän foorumin suomalaisille säveltäjille ja soittajille sekä yhteistyötä kansainvälisten huippuartistien kanssa.

Jazz tänään: huipputason taidetta, hauraat rakenteet

Tänä päivänä suomalainen jazz on taiteellisesti vahvaa ja kansainvälisesti arvostettua. Samalla sen toimintaedellytykset ovat yhä monin paikoin hauraat. Jazz näkyy ja kuuluu silti laajasti erilaisissa yhteyksissä: jazzklubien ja festivaalien lisäksi suomalaiset ovat kuulleet jazzmuusikoita esimerkiksi televisio-ohjelmien ja pop-artistien taustayhtyeissä sekä sinfoniaorkestereiden vieraina. Tämä kuvastaakin muusikoiden monipuolista ammattitaitoa.

Vapaaehtoiset pitävät jazzin elävänä ympäri Suomen

Yksi suomalaisen jazzin erityispiirteistä on sen vahva ruohonjuuritason toiminta. Jazz soi ympäri maan pitkälti vapaaehtoistoimin toimivien paikallisten jazzyhdistysten ansiosta. Nämä yhdistykset ovat vuosikymmenten ajan tuoneet yleisöjen koettavaksi kansainvälisen tason jazzia ja olleet keskeinen osa kotimaisen jazzin kehitystä.

Jazzin juhlavuoden lisäksi useat keskeiset kentän toimijat viettävät merkkivuosiaan. Jazzkerho -76 Joensuussa juhlii 50-vuotista taivaltaan, April Jazz 40 vuotta ja Suomen Jazzliitto sekä Pori Jazz 60 vuotta. Myös UMO Helsinki Jazz Orchestra juhlii 50-vuotista historiaansa. Syystä voidaan puhua jazzin supervuodesta.

Jazz Suomi 100 -kampanja kutsuu koko kulttuurikentän mukaan

Suomen Jazzliiton koordinoima Jazz Suomi 100 -kampanja kutsuu koko suomalaisen taide- ja kulttuurikentän juhlimaan kotimaista jazzia. Vuoden aikana järjestetään eri puolilla Suomea useita kymmeniä juhlavuositapahtumia, jotka kootaan Jazz Finland -tapahtumakalenteriin.

Juhlavuoden jo julkaistuun ohjelmaan kuuluu muun muassa:

30.1. Valo – Aili Ikonen & Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri
2.2. Jazz Suomi 100: Eero Koivistoinen 80-v. Kotkan East Coast Jazz Clubilla
6.–12.2. Sörkka svengaa -musiikkinäytelmä Musiikkiteatteri Kapsäkissä
11.2. Jazz Suomi 100: Raoul Björkenheim 70-v. -juhlakonsertti Korjaamolla
5.–13.3. Luotsi-yhtyeen Jazz Suomi 100 -jamikiertueella soi suomalaiset jazzoriginaalit
5.–6.3. Jazz Suomi 100 -keskustelutilaisuudet SavoyJAZZFestissa
6.3. Turku Jazz Festival: Jazz Suomessa Nyt! – Mikko Innanen & Juhlayhtye
10.3. Oulun Musiikkijuhlat: Sointi Jazz Orchestra: Jazz Suomi 100 + Hassan Maikal
26.3. Jyväskylä Sinfonia & Ilmavoimien Big Band & Iiro Rantala: All That Jazz
26.3. Sointi Jazz Orchestra: Jazz Suomi 100 vuotta! -konsertti Malmitalolla
21.–23.4 Jazz Suomi 100 – kansainvälinen showcase April Jazzeilla Espoossa
24.4. Turku Jazz Orchestra & Joonatan Rautio: Finnish Songbook
30.4. UNESCOn kansainvälinen jazzpäivä
4.6. julkaistava suomalaisen jazzin historiaa esittelevä verkkosivusto
1.7. Jyväskylän kesän avajaiskonsertti: Aili Ikonen & Seela Sella

Lukuisat paikalliset klubit ja konserttipaikat ympäri Suomen omistavat ohjelmistojaan juhlavuodelle, ja keskeiset jazzfestivaalit April Jazzista Pori Jazziin huomioivat sen omassa tarjonnassaan. Juhlavuoden uutta ohjelmaa julkistetaan jatkuvasti Jazz Finland -tapahtumakalenterissa.

Kuva: Otava / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto