Mielipidekirjoitus: Ilman vapaata kenttää ei synny tulevaisuuden kulttuuria
Suomen Jazzliitto on yhdessä muiden taiteen vapaan kentän toimijoita edustavien järjestöjen – Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry, Finland Festivals ry, Frame Contemporary Art Finland, LiveFIN ry ja Suomen Taiteilijaseura – kanssa laatinut mielipidekirjoituksen, jossa peräänkuulutetaan vapaan kentän avainasemaa kulttuurin tulevaisuustyössä. Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien verkkosivuilla 1.9., ja se on luettavissa kokonaisuudessaan tässä artikkelissa.
Ilman vapaata kenttää ei synny tulevaisuuden kulttuuria
Ehdotetut kulttuurin valtionavustusten leikkaukset merkitsisivät vapaan kentän ryhmien ja organisaatioiden toiminnan supistamista ja jopa alasajoa.
Taiteen ja kulttuurin lähivuosien leikkaukset uhkaavat vakavasti jo nyt niukasti rahoitettua taiteen vapaata kenttää. Vapaalla kentällä tarkoitetaan sitä monimuotoista ja rikasta taiteen ja kulttuurin kenttää, jolla ei ole lain turvaamaa valtion rahoitusta. Kyseessä on iso joukko niin yksittäisiä taiteilijoita kuin myös harkinnanvaraisilla avustuksilla tai niiden ulkopuolella toimivia yhteisöjä, kuten esittävien taiteiden ammattilaisryhmiä, festivaaleja ja tapahtumatiloja, kuvataidenäyttelyiden järjestäjiä ja kiertuetoimijoita. Vapaan kentän toimijat ovat kulttuurialan ammattilaisten merkittävä työllistäjä.
Ehdotetut kulttuurin valtionavustusten leikkaukset merkitsisivät lukuisten vapaan kentän ryhmien ja organisaatioiden toiminnan supistamista ja jopa alasajoa. Se tarkoittaisi taiteen alueellisen saatavuuden dramaattista heikkenemistä. Vapaan kentän ammattilaiset ja organisaatiot toimivat kattavasti eri puolilla Suomea. Ne ylläpitävät monen pienen ja suuren paikkakunnan kulttuuritarjontaa tarjoten suomalaisille mahdollisuuden ja oikeuden kokea taidetta eri puolilla maata. Myös kansainvälinen kulttuurivienti on kiinteä osa vapaan kentän toimintaa.
Vapaan kentän synnyttämät uudet toimintamallit ja taiteellisen ilmaisun tavat ovat olennaisia taiteen kentän laadukkaalle ja monipuoliselle kehittymiselle. Ne ruokkivat myös suurten taidelaitosten – kaupunginteattereiden, orkesterien ja taidemuseoiden – toimintaa, ja aktiivista yhteistyötä tehdään jatkuvasti. Koko ekosysteemin riittävä rahoitus on yhteinen elinehto.
Suomella ei ole varaa menettää vapaan kentän korkeaa osaamispääomaa ja vientipotentiaalia. Leikkaamisen sijaan hallituksen olisi kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä tavoitellessaan tärkeää tunnistaa naapurimaamme Ruotsin tapaan taide ja kulttuuri työllisyyden, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentajana.
Me taiteen vapaan kentän toimijoita edustavat järjestöt – Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry, Finland Festivals ry, Frame Contemporary Art Finland, LiveFIN ry, Suomen Jazzliitto ry ja Suomen Taiteilijaseura – toivomme, että vapaan kentän avainasema kulttuurin tulevaisuustyössä ymmärretään.