Ajankohtaista

Jazzliiton lausunto kulttuuripoliittisesta selonteosta

Valtteri Pokela
14.10.2024

Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.  Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Suomen Jazzliitto antoi lausunnon kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta 13.10.2024.

Suomen Jazzliitto toteaa lausunnossaan, että:

Kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa hyvin taiteen ja kulttuurin moninaiset roolit osana yhteiskuntamme ja hyvinvointimme kehitystä. Selonteon kunnianhimoinen tavoite tuoda kulttuuri yhteiskuntamme keskeiseksi (tiedostetuksi) muutosvoimaksi on hyvin kannatettava. Myös tavoitteet poikkihallinnollisuuden vahvistamisesta ja yli hallituskautisista linjauksista ovat kannatettavia. Luovien alojen BKT-osuuden kaksinkertaistaminen on tavoite, jonka toivomme sisältyvän selkeästi myös toimenpideohjelmaan. Samoin Sitran roolin vahvistamisen suomalaisen kulttuurin ja kasvun tukijana koemme hyväksi konkreettiseksi esitykseksi.

Kokonaismuotoilultaan selonteko selkeänä visiona jää kuitenkin epäyhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa niin tavoitteet kuin toimenpiteetkin liikkuvat vielä hyvin ylä- ja yleisluonteisella tasolla. Muuttuakseen konkreettisiksi toimenpideaskeliksi ja selkeästi mitattaviksi kokonaisuuksiksi, selonteosta laadittavan toimenpideohjelman pitäisikin pystyä esittämään konkreettisia, selkeitä toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin päästään. Toimenpideohjelmassa on myös hyvä tunnistaa alalla jo olemassa olevat toimivat, hyväksi havaitut käytännöt, toimintamallit ja innovaatiot, joiden tukemisella, edelleen kehittämisellä tai skaalaamisella voidaan nopeuttaa vision toteutumista sen sijaan, että muutosvoimaan työkaluja haettaisiin vain uutta luomalla. Tällaisista malleista mainittakoon mm. kiertuerakenteet, erilaiset rahoituksen monikantamallit ja kestävää kehitystä edistävät digitaaliset ratkaisut.

Kulttuuripoliittisen selonteon tulisi kuljettaa taiteen itseisarvoa vahvemmin mukana läpi selonteon (nyt se on mainittu 3 kertaa, ensimmäisen kerran sivulla 20).

Taiteen ja kulttuurin monimuotoistuva toimintaympäristö voitaisiin selonteossa tunnistaa vielä nykyistä vahvemmin, ja kiinnittää temaattisesti osaksi mm. nuorten kestäviä urapolkuja. Selonteossa ei käsitellä rasismia ja rasismin ehkäisyä. Yhteiskuntamme monimuotoistuessa, kirjaus rasisminvastaisesta työstä olisi helppo lisätä esimerkiksi kohtaan, jossa käsitellään syrjintää ja epäasiallista kohtelua.

Sitran fasilitoiman tietokortin mukaan taiteen, kulttuurin ja luovien alojen suurimmiksi taloudellisiksi vaikutuksiksi arvioidaan niiden tuottamat sisällölliset heijastusvaikutukset toisille toimialoille. Tätä heijastusvaikutusta voitaisiin selonteossa nostaa nykyistä vahvemmin esiin. Selonteossa luovien alojen yrittäjien lisäksi huomiota voitaisiin nykyistä vahvemmin suunnata myös yleishyödyllisten toimijoiden merkittävyyteen osana taide- ja kulttuurialan toimivaa, muutosvoimaista ekosysteemiä. On hyvä selkeästi sanoittaa, ettei kaikki taide ole liiketoimintalähtöistä. Usein se kuitenkin on taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi paikallis- ja aluetalouden näkökulmasta.

Olemme ilahtuneita siitä, että yleisesti ottaen kestävä kehitys ja toisaalta ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden ehtyminen on tekstissä yleisellä tasolla hyvin huomioitu ja niistä puhutaan paikoittain hyvinkin painokkaasti. Tästä huolimatta kestävän kehityksen punainen lanka puuttuu tekstistä, sillä kun mennään yksityiskohtiin, ei kestävän kehityksen teema kulje mukana johdonmukaisesti vaan näyttää usein jopa unohtuvan kokonaan. Esimerkiksi kasvusta puhutaan monin paikoin ilman, että kestävyysnäkökulmaa on huomioitu.

Punaista lankaa olisi mahdollista vahvistaa mm. lisäämällä, että kaikissa toimenpiteissä tulee huomioida planetaariset rajat ja kestävä kehitys. Toisin sanoen on tärkeää, että ekologisesti kestävä kehitys ohjaa kulttuurialaa kaikilla osa-alueilla ja tasoilla. Myös uusien rahoitusinstrumenttien luomisen yhteydessä tulisi huomioida, että ne tukevat myös kestävää kehitystä ja ympäristötoimia.  Sama pätee koulutukseen ja vaikkapa s. 58 kirjaukseen: Kulttuuripolitiikka liittyy läheisesti kaikkiin politiikan aloihin kuten talouteen, turvallisuuteen ja terveyteen >> ja ympäristöön. Toiminta planetaarisissa rajoissa tulisi toisin sanoen läpileikata systemaattisesti selonteon kaikki osa-alueet.

Kestävästä talouskasvusta puhuttaessa tulisikin huomioida planetaarisissa rajoissa toimiva talous. Lisäksi kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi -lukuun kannatamme nykyistä jämäkämpiä linjauksia ekologisesti kestävästä kehityksestä. Kulttuuri muutosvoimana -osuudessa tulisi selkeästi ilmaista, että kulttuuriala voi vauhdittaa myös kestävämpien tuotanto- ja kulutusmallien sekä toimintatapojen omaksumista yhteiskunnassa laajemminkin.  Ehdotamme kohdan 4 jatkoksi myös toista OKM:n linjausta: OKM:n hallinnonalan kestävän kehityksen linjaus: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162183/OKM_2020_9.pdf

Lue koko Jazzliiton lausunto osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=b8fc6c3c-c129-4cd4-98f1-663bec4c8fef